vaikka huoneissa on ahdasta, unelmien katto on korkealla.

Käskyttelin lapset päivälevolle, torkahtelin hetken itsekin. Haluan syödä jotain makeaa, hampaissa rouskahtelevaa. Ryövään keksipussista kaksi keksiä, vaikka inhoan niiden ylivaniljaista makeutta, eivätkä ne tyydytä makeanhimoa.
Tämä on makeannälkää jota mikään maailman makeus ei pysty tyydyttämään. Se ei koskaan tiedä hyvää: päänsärkyä, ärtyisyyttä, väsymystä.

Ajattelen, että minun pitäisi mennä lukemaan lapsille.